HSSY Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa – ”Pakkolasku tropiikkiin”

Jouduttuaan tekemään ”pakkolaskun tropiikkiin 17.5.2013 parikymmentä HSSY:n jäsentä vaelsi mangrove-rämeiltä paahtavalle aavikolle ja vielä sademetsään. Matkalla kohtasimme liikkuvia ja lihansyöjäkasveja. Opas varoitti myrkyllisistä kasveista: ”Kun näistä syötte, niin Isä Meidänkään ei auta enää.” Toisista kasveista taas voi saada lääkitystä, kunhan tiesi mitä ne ovat. Näimme myös Afrikan savannilla kasvavia puita, joiden rungot voivat saada kymmenen metrin läpimitan ja ne keräävät sisäänsä jopa 120 000 litraa vettä – elefantit tietävät tämän ja pystyvät rikkomaan runkoon reikiä päästäkseen juomaan vettä. Ihanaa, kun pelastuimme sittenkin kosteasta viidakosta viileään suomalaiseen kesään.

Vierailu Urho Kekkosen museossa

Eräänä aurinkoisena päivänä maaliskuun alussa 2013 25 HSSY:n jäsentä vieraineen kävi tutustumassa Urho Kekkosen Tamminiemi-museoon. Kustantaja Amos Andersonin aikanaan Suomen valtiolle lahjoittamassa talossa ovat maamme presidenteistä asuneet Ryti, Mannerheim ja Kekkonen. Museo avattiin vuonna 2012 uudelleen yleisölle perusteellisen remontin jälkeen, jossa tilat palautettiin tilaan ja sisustukseen, jollaiset ne olivat Kekkosen siellä eläessä 1970-luvulla. Huomiota herätti yksityistilojen yllättävän askeettinen ilme, missä kalusteet ja esineet eivät oikein tahtoneet sopia yhteen – oikeastaan pieni pettymys.

Karnevaalikantapöytä 2013

Helau! Saksankielisten yhdistysten perinteinen kantapöytä ravintolassa Zinnkeller helmikuun alussa 2013. Iloinen meininki, saksalaisia juomia ja ruokia. Ja saksalainen taiteilija Michael Möbius soitti ja lauloi saksalaisia viihdelauluja. Alaf!

HSSY tutustui Helsingin yliopiston observatorioon

Lähes 200 vuotta sitten Helsingin Tähtitorninmäelle pystytetty observatorio kokosi marraskuun 11. päivänä ison joukon Helsingin yhdistyksen jäseniä tutustumaan arkkitehti C.L. Engelin ja kansainvälisesti tunnetun suomalaisen tähtitieteilijän Friedrich W.A. Argelanderin (1799 – 1875) suunnittelemaan observatorioon, joka valmistui kaupungin korkeimmalle paikalle vuonna 1834.

Upea rakennus avattiin nyt ensimmäistä kertaa yleisölle, kun tähtitieteen opetus siirrettiin yliopiston uudempiin tiloihin Kumpulaan. Tähtitietokeskuksena toimintansa aloittanut uusi instituutio esittelee tähtitieteen historiaa sekä sen huikeita tulevaisuuden näkymiä havainnollisesti ja erittäin kiinnostavasti.

Keskuksessa nähdään 1800-luvun alkuperäisiä kaukoputkia ja muita tutkimusvälineitä. Keskuksen ylpeys on 1818 Saksasta tilattu 287 senttiä pitkä, puinen linssikaukoputki, jonka valmistaminen kesti peräti 17 vuotta. Kaukoputki lienee maailmanlaajuisesti ainoa, jonka kaikki osat ovat alkuperäiset.

Oktoberfest sveitsiläisittäin  

Alppitorven jyhkeä kumina toivotti vieraat tervetulleiksi Helsingin saksankielisten ystävyysseurojen yhteiseen Oktoberfestiin Hotelli Arthurin juhlasaliin 12.10. Isäntänä oli tänä syksynä vuorollaan Sveitsin Ystävät Suomessa ry, ja torveen puhalsi yhdistyksen puheenjohtaja Pentti Turunen. Torven töräys laukesi kielenkannat ja iloinen puheensorina täytti salin. Syötiin, juotiin ja laulettiin. Ja niin kuin lapset laulavat: …ja kaikilla oli niin mukavaa…

Retki Malmgårdin herraskartanoon 

Syyskuinen lauantai oli kuulas ja kaunis, kun HSSY lähti kimppakyydissä tutustumaan kreivillisen Creutzin suvun omistuksessa ja hallinnassa 1600-luvun alusta lähtien olevaan Malmgårdin kartanoon Pernajassa. Luomuviljelyyn ja oluen valmistukseen erikoistuneen maatilan nykyinen isäntä kreivi Johan Creutz edustaa kartanon 12. omistajasukupolvea. 2000 hehtaarin kokoinen tila on edelleen voimissa. Tästä voi kiittää omistajaperheen luovaa sopeutumista nykyajan tarpeisiin.

1800-luvun lopulla rakennettua, nykyistä päärakennusta voi hyvällä syyllä sanoa uusrenesanssi-linnaksi. Upeassa talossa on yhtä monta huonetta kuin vuodessa on viikkoja ja ikkunoita yhtä paljon kuin vuodessa päiviä.

Talon isäntä itse esitteli meille kartanonsa ja kertoi elävästi perheen historiasta, joka luonnollisesti toi esiin monet maamme historian tärkeät vaiheet. Kartanon kreivit olivat huomattavissa tehtävissä sekä Ruotsin että Venäjän vallan aikoina niin sodassa kuin rauhassa.

Kartanon ulkorakennuksissa voi tutustua luomu-olutpanimoon, maistella sen tuotteita ja ostaa kartanon muita luomutuotteita. Tilalla järjestetään ruoanlaittokursseja ja lapsille on tarjolla vaikkapa poniratsastusta.

HSSY:n retkeen osallistui 22 yhdistyksemme jäsentä sekä kaksi Kouvolan yhdistyksestä.

SAKSANKIELI PUHUTTI VUOSIKOKOUKSESSA 13.3.2012

Ennen virallisen vuosikokouksen alkua HSSY:n ohjelmassa Saksalaisen kirjaston tiloissa oli keskustelu saksankielen asemasta ja tilanteesta Suomessa. Keskustelun alustajiksi oli saatu Helsingin Sanomien kolumnisti Olli Kivinen sekä opetusneuvos Kristiina Ikonen, joka hoitaa saksankielen opetuksiin kuuluvia asioita Opetushallituksessa.

Aiheen Olli Kivisen kutsumiseen antoi hänen Helsingin Sanomissa 8.11.2011 julkaistu kolumninsa, jossa hän toteaa Saksan aseman kasvavan merkityksen Euroopassa ja koko muuttuneessa maailmassa. Kivinen päättää tekstinsä sanoihin: ”Viisas maa panostaa tehokkaasti saksan kielen ja kulttuurin opettamiseen ikuisen pakkoruotsikiistelyn sijasta.”

Opetusneuvos Kristiina Ikonen yhtyi täysin Kivisen teeseihin, mutta totesi pallon olevan poliittisilla päättäjillä – ei opetushallituksessa. Kouluissa saksa on opetuskielenä valitettavasti vaipunut ”harvinaisten kielten” tasolle. Englanti jyllää, ja espanjakin on noussut kiinnostuksen kohteeksi. Muutosta saatetaan saada aikaan kehitteillä olevan etäopetuksen ansiosta. Interaktiivisilla video-oppitunneilla oppilaita voidaan koota useista kouluista. Erityisesti tämä auttaisi tilannetta syrjäseutujen koulujen kielivalinnoille.

Kuvia vuosikokouksesta

HSSY:n KARNEVAALI-KANTAPÖYTÄ 1.3.2012

Riemastuttava karnevaali-kana Pirjo Hirvonen sai porukan hyvälle tuulelle pelkällä hupsulla  olemuksellaan ja voitti itseoikeutetusti Henkell Trocken –pullon illan parhaasta asusta Zinnkellerissä, missä HSSY:n kantapöytäläiset taas kerran juhlivat viidettä vuodenaikaa.  Monipuolinen trubaduuri Ari Talkamo viihdytti ja laulatti kaikki asiaankuuluvat juomalaulut ja muutakin. Hauskaa oli.

Christian Heydemann ja Pirjo Hirvonen HSSY:n karnevaalipöydässä maaliskuussa 2012.

HSSY ULKOMINISTERIÖSSÄ 10.11.2011

Suomen ulkoministeriö sijaitsee Carl Ludwig Engelin suunnittelemassa, komeassa ja historiallisesti kiinnostavassa Merikasarmissa Katajanokalla. Taloon ei ole aivan helposti päästää vierailemaan, mutta ”sisäpiirijärjestelyillä” ovet aukenivat HSSY:lle.

Protokollapäällikkö, suurlähettiläs Mikko Jokela kertoi UM:n virkamiehen työstä käyttäen esimerkkinä omiakin työkokemuksiaan eri puolilla maapalloa. Taloa ja sen historiaa esitteli tutkija Kristiina Paatero Suomen Rakennustaiteen museosta. Lopuksi oli varattu aikaa kysymyksille pullakahvin ääressä.

”Kun kissa on poissa…” HSSY:läiset ulkoministerin työhuoneessa. Tuomiojan tuolissa pj Christian Heydemann

HSSY:SSÄ OLTIIN PACIUKSEN JÄLJILLÄ

Friedrich / Fredrik Paciuksesta (1809 – 1891) saatiin kiinnostavaa tietoa HSSY:n ja Saksalaisen kirjaston tilaisuudessa maaliskuussa, kun kansallissäveltäjästämme parhaillaan väitöstutkimusta tekevä FL Seija Lappalainen kertoi elävästi ja myöskin arjenläheisesti hampurilaisen kauppiaan arvoituksellisesta pojasta, joka erinäisten sattumusten saatossa löysi tiensä Suomeen ja jäi tänne. Mikä toi hänet syrjäiseen Suomeen? Miksi hän jäi tänne pysyvästi? Tämä Suomen musiikin isä, Maammelaulun säveltäjä lienee kiistatta merkittävin ”mamu”, maahanmuuttaja.

Lappalainen on nyt perustamassa Pacius-seuraa, joka äskettäin rekisteröitiin. Seuran kotisivut aukeavat lähiaikoina osoitteessa www.pacius.fi. Pacius-seurasta kiinnostuneet ovat tervetulleita ottamaan yhteyttä Lappalaiseen osoitteessa: seija.lappalainen(at)helsinki.fi tai kirjeitse osoitteeseen: Seija Lappalainen, Ounasvaarantie 2 H 35, 00970 Helsinki.

Pacius-seurassa halutaan nostaa Pacius sille paikalle, joka hänelle Suomen musiikkihistoriassa kuuluu. Miksi esimerkiksi säveltäjän muistomerkki on ”kätketty” Kaisaniemen puistoon? Voikin olla, että helsinkiläiset jonain päivänä vielä saavat äimistellä Paciuksen rintakuvan ilmestymistä Esplanadin puistoon. Tekijöiksi olisi syytä epäillä Pacius-seuran aktiiveja, jotka ovat yön turvin siirtäneet kansallissäveltäjämme rintakuvan sen ”oikealle paikalle” keskelle Helsinkiä ja kansallisrunoilija J.L. Runebergin läheisyyteen.

“Mein  kleiner grüner Kaktus…”

SCHLAGEREITA HSSY:n KARNEVAALISSA

20- ja 30-lukujen saksalaiset iskelmät raikuivat Helsingin Suomi-Saksa Yhdistyksen helmikuun karnevaali-kantapöydässä, joka tällä kertaa vietettiin Euroopan ”20-luvun hulvattomien vuosien” merkeissä. Vanhojen Schlagerien huumori irrottelee hillittömän hupaisissa sfääreissä. Kuten tämä:

”Meine Oma fährt Motorrad ohne Bremse, ohne Licht…” Tai tämä: “Ich wollt ich wär ein Huhn, ich hätt nicht viel zu tun, vormittags legte ich ein Ei, nachmittags wär ich frei!” Hervotonta tekstiä!

Mutta kuka niitä vielä osaa? Miten porukka pystyi yhteislauluun? No, puheenjohtaja oli ostanut Berliinin matkallaan nuotit teksteineen. Ja kun HSSY:n oma pianovirtuoosi Saimi Paakkari säesti,niin kaikki saivat kiinni sanoista ja sävelistä. Karnevaalin riemussa Teuvo Paakkari, sotaveteraanien kuoron laulaja, esitti baritonillaan vielä komeasti aarian Verdin Nabuccosta. Silloin tunnelma nousi kattoon. Zinnkellerin laulavaan karnevaaliin oli kerääntynyt pitkälti yli neljäkymmentä HSSY:läistä.

 

Sodan kipeät muistot puhuttivat HSSY:ssä

Kaksi viime sodan kipeisiin jälkimaininkeihin liittyvää esitelmä- ja keskusteluiltaa keräsi Saksalaisen kirjaston kokoushuoneen täpötäyteen väkeä keväällä ja syksyllä 2010. Huhtikuussa (28.4.) elokuvaohjaaja Virpi Suutari kertoi satuttavasta dokumentistaan Auf Wiedersehen, Finnland, jossa hän haastattelee saksalaisten sotilaiden matkassa Saksaan lähteneitä naisia. Elokuva sai osakseen paljon huomiota elokuvateattereissa ja syksyllä se nähtiin myös televisiossa.

Suuren kiinnostuksen HSSY:n ohjelmassa herätti myös marraskuussa järjestetty keskustelutilaisuus (23.11.), jonka aiheena oli Saksalaisten sotilaiden lapset. Keskustelun alustivat dosentti Lars Westerlund, joka on Kansallisarkiston Ulkomaalaisten lapset Suomessa 1940 – 1949 – hankeen johtaja sekä Pertti Hartikainen, Saksalaisten sotilaiden lapset ry:n puheenjohtaja. Vilkasta keskustelua johti Suomi-Saksa Yhdistysten Liiton puheenjohtaja, dosentti Marjaliisa Hentilä.

Molempiin tilaisuuksiin osallistui yli 50 kuulijaa, joista monella on koskettavia omakohtaisia kokemuksia aiheista.

50-VUOTIAS HSSY JUHLI

Pitkälle toistasataa vierasta oli saapunut viettämään Helsingin Suomalais-Saksalaisen Yhdistyksen puolivuosisataista syntymäpäivää Saksalaisen koulun tiloihin lokakuun 8. päivänä 2010. Iloinen puheensorina täytti juhla-aulan, kun tutut löysivät toisensa ja menneitä muisteltiin.

Yhdistyksen puheenjohtaja Christian Heydemann toivotti vieraat tervetulleiksi. Juhlapuheen pitäjäksi oli kutsuttu entinen pääministeri Paavo Lipponen, Saksan suurlähettiläs Dr. Peter Scholz toi juhlaan liittotasavallan tervehdyksen, ja yhdistyksen historiasta kertoi Osmo Pylvänäinen.

Yksi juhlan kohokohta oli Osmo Pylvänäisen nimitys Helsingin Suomalais-Saksalaisen Yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Pylvänäinen on ollut yhdistyksen jäsenenä 44 vuotta, istunut 25 vuotta yhdistyksen hallituksessa ja toimi hallituksen puheenjohtajana 1989 – 1995.

Deutsche Schulen musiikkiopetuksen korkeasta tasosta saatiin näyttö, kun Klaus Mäkelä, sello, Auroora Kiiski, viulu, ja Wolfgang Thimm, piano, soittivat Boccherinia ja Schoenfieldia. Kerrassaan erinomaiset esitykset kruunasivat onnistuneen juhlatilaisuuden.

Ilta päättyi cocktail-vastaanottoon juhlasalin lämpiössä.

SAKSALAISESSA KOKKIKOULUSSA

Kartoffelsuppe à la Gertrud und Zwiebelkuchen, Schweinefleisch in Sauerkraut und Spätzle mit Schmälze, Obstsalat mit Vanille… Iloinen kuhina kävi, kun HSSY:läiset opiskelivat kokkausta saksalaiseen tapaan Jan Viksténin ja Pirjo Hirvosen johdolla. Molemmilla on monivuotinen työkokemus Saksan ravintoloissa, joten homma oli hyvin hallussa. Sipuleita tarvittiin yhteensä noin ämpärillinen, joten kyyneleitä pyyhittiin. Mutta hauskaa oli! Ja herkullinen ateria nautittiin päätteeksi yhdessä. Saimi Paakkari viihdytti meitä pianonsoitollaan.

HELAU JA ALAAF

Hassut asut ja hulluttelu olivat taas sallittuja, kun HSSY kokoontui viettämään viidettä vuodenaikaa karnevaalitunnelmissa 4.2.2010 Zinnkellerissä.

HSSY Picasso-näyttelyssä

 Taiteen suuri mullistaja Pablo Picasso ”saapui Helsinkiin” ja 17 yhdistyksemme taiteenystävää tarttui HSSY:n tarjoamaan tilaisuuteen osallistua taiteilijan elämäntyön erinomaiseen esittelyyn Ateneumin luentosalissa sekä runsaat 200 teosta käsittävään näyttelyyn. Picasson tuotanto nähdään nyt Suomessa ensimmäistä kertaa näin kattavasti. Esillä on maalauksia, veistoksia, piirustuksia ja grafiikkaa. Ateneumissa on esillä Picasson tuotannon kaikki vaiheet: sininen ja vaaleapunainen kausi, kubismi, klassismi, surrealismi ja uusekspressionismi.

Retki jännittävään merimuseoon

Kaksikymmentä HSSY:n jäsentä tutustui uuteen Merikeskus Vellamoon Kotkassa sunnuntaina 17.5.. Hyvä saksankielinen opastus avasi jännittäviä näkymiä merenkulkuun. Mereen kätkeytyy tarinoita, jotka kertovat seikkailunhalusta, onnettomuuksista, rohkeudesta mutta myöskin ihmisen pimeistä puolista. Talon jättimäistä hyökyaaltoa muistuttava arkkitehtuuri on jo sinänsä näkemisen arvoinen.

Peltirumpu keräsi väkeä

Günter Grassin mestarillinen romaani Peltirumpu ilmestyy maaliskuussa 2009 uutena suomennoksena. Monet ovat kysyneet miksi. Tähän oli tilaisuus saada perusteltu selitys romaanin uudelta suomentajalta, monia kääntäjäpalkintoja saaneelta Oili Suomiselta Saksalaisessa kirjastossa 23. helmikuuta. Kiinnostus oli suuri. Paikalla oli nelisenkymmentä kuulijaa, joukossa mm. kaksi Helsingin yliopiston germanistiikan professoria. Mikä oli suomentajan vastaus? Yksi tärkeä syy uudelle käännöstyölle oli pätevän hakuaineiston puute 1950-luvulla. Teos ilmestyi Aarno Peromiehen suomennoksena vuonna 1961. Nykypäivän kääntäjällä on verrattomasti paremmat mahdollisuudet löytää oikeita ja osuvia sanoja esimerkiksi ajankuvaan kuuluvaan ammattiterminologiaan.

Nojatuolimatka Müncheniin

Nelisenkymmentä HSSY:n jäsentä ja vierasta pääsi helmikuun alussa 2009 tutustumaan Saksalaisessa kirjastossa Saksan ”kulttuuripääkaupunkiin” Müncheniin matkakirjailija Peter Ludwig Hahnen asiantuntevalla opastuksella. Erinomaisiin diakuviinsa Hahne oli poiminut monia turisteille tuntemattomiakin kohteita – Geheimtips – kuten Münchenin tavattoman kauniit jugendasuintalot. Anekdoottien ja paikallisten tarinoiden värittämä esitys oli sekä informatiivinen että viihdyttävä.

Karnevaalitunnelmissa

Marraskuun 11. päivänä klo 11.11 alkanut Saksan Viides vuoden aika huipentuu helmikuussa iloiseen juhlanpitoon, jossa ”narreille kaikki on sallittua”. Helsingin saksankielisten yhdistysten pirskeet pidettiin torstain kantapöydässä 5.2.2009 Zinnkellerissä. Siellä Ach Du lieber Augustin ja monet muut tutut laulut raikuivat, kun Jarmo Luoto Vantaan yhdistyksestä säesti kitaralla.

Saksankielisten yhdistysten syysjuhla

Lokakuun 24. päivänä 2008 vietettiin saksalaisten yhdistysten yhteinen syysjuhla Saksalaisen kirkon seurakuntasalissa.

Syksyisesti koristeltuun saliin kokoontui noin 40 vierasta nauttimaan buffettipöydän antimista, kuten Spanferkel, erilaisia salaatteja sekä Brezel ja Apfelstrudel.

Monipuolisesta ohjelmasta mainittakoon lyhyt yhteenveto Saksalaisen seurakunnan 150-vuotisesta historiasta, kokemuksia vaelluksesta Sveitsin Alpeilla ja runsaasti musiikkia. Kaikki olivat juhlatuulella ja juttu luisti iltamyöhäiseen.

Goethen Faust Helsingissä

Maaliskuun 4. päivänä 2008 saatiin Helsingissä nauttia harvinaisesta teatteritapahtumasta, kun arvostettu saksalainen teatteriseurue Bonner Ensemble Theaterwandel esitti Goethen Faustin 1. osan Aleksanterin Teatterissa täydelle katsomolle. Noin 600 katsojaa, joukossa 40 HSSY:n jäsentä, näki hyvällä maulla lievästi nykyaikaistetun version Faustista, jonka Mefistopheles toi mieleen 40-luvun legendaarisen Gustav Gründgensin tulkinnan tästä roolista. Esityksen kieliasu runomuodossaan oli alkuperäinen ja siis vanhahtavaa saksaa, mutta näyttelijät saivat tekstin elämään tässä päivässä. Päähenkilö Faust ristiriitoineen ja tuskineen on iätön hahmo. Kuolemattomassa teoksessaan Goethe on tavoittanut ihmisen ikiaikaisen ytimen.

 

Saksankielisten juhla

Lokakuun 19. päivänä 2007 Helsingin Suomalaisella Klubilla vietettiin merkittäviä kaksoissyntymäpäiviä, kun Suomi-Itävalta Yhdistys täytti 50 ja Suomi-Liechtenstein Seura 30 vuotta. Yhteisen syysjuhlan merkeissä mukana oli yli 100 vierasta, runsaasti myös HSSY:n ja Sveitsin Ystävien jäsenkuntaa. Liechtensteinin ruhtinas Hans Adamin II:n tervehdys luettiin ja VIP-pöydässä nähtiin Itävallan, Sveitsin sekä Saksan suurlähettiläät. Ohjeet hienostuneeseen ruokalistaan oli poimittu Itävalta-yhdistyksen varapuheen-johtaja Tero Kallion keittokirjasta Pyörähdys Pohjolassa, Kierros Keski-Euroopassa. Hyvältä maistui ja hauskaa oli!

 

Syysmatka Dresdeniin

HSSY toteutti toiveet ja järjesti matkan Dresdeniin 27. – 30.9.2007. Matkalaisia oli kaksikymmentä. Legendaarisen August Väkevän (1670 – 1733) rakennuttama barokkihelmi, Saksin osavaltion nykyinen pääkaupunki, on noussut kuin Feeniks-lintu maailmansodan raunioista. Nähtävää ja ihasteltavaa riittää. Kaupungin historiallinen keskusta on kuin vanha koru. Viime vuonna saatiin valmiiksi pieteetillä entisöity Frauenkirche, jonka rauniokasaa dresdeniläiset sitkeästi ja rohkeasti yli neljäkymmentä vuotta varjelivat DDR:n hallinnon raivausaikeilta. Myös Meissenissa vierailtiin. Siellä selvisi, miksi porsliiniesine voi olla hyvin arvokas. Ensi vuonna Berliiniin!

 

Yllätysvieraita kantapöydässä

Syyskuisena  torstaina HSSY:n kantapöytään Zinnkellerissa saatiin yllätysvieraita Amerikasta. USA:n länsirannikolta Seattlesta Suomeen avioitunut Vale Anderson oli naputellut nettihakuun sanan ”Stammtisch” siinä toivossa että löytäisi saksankielisiä juttukavereita. Sieltä hänet ohjattiin HSSY:n saksankieliseen kantapöytään, mikä oli juuri mitä hän oli etsimässä. ”Saksankielinen”. Vale nimittäin opiskeli kotimaassaan saksaa ja haluaa säilyttää taitonsa.

Kohta Valen jälkeen – surprise, surprise – HSSY:n kantapöytään saapui vielä toinenkin jenkki, Derek Ho, Ja hänkin on Seattlesta lähtöisin! Taiwanilaistaustainen Derek on mikrobiologi, post-graduate opiskelija, joka on hiljattain saapunut Suomeen Saksasta. Kun maailma on pieni, niin Vale ja Derek olivat Seattlessa vieläpä osallistuneet samassa ravintolassa pidettyyn saksalaiseen kantapöytään – eri aikoihin tosin. Myös Derekin motiivi etsiytyä Zinnkellerin saksankieliseen kantapöytään oli halu verestää ja ylläpitää saavutettua kielitaitoa. Hänkin löysi yhteystiedot netistä.

Yhdistyksen kevätretki 12.5.2007

Fredrikan jäljillä Porvooossa

HSSY teki äitienpäivän aattona kevätretken Porvooseen.  Retkelle osallistui Helsingin ja Porvoon Suomi-Saksa-yhdistyksen jäseniä.  Retken pääkohde oli Fredrika Runebergin juhlavuoden tähden tutustuminen Runebergien Porvoon kotiin. Vasta nykytutkimus on nostanut esille Fredrika Runebergin elämästä kaikkein merkittävimmät ja vaikuttavimmat puolet.  Hän perusti Porvooseen naisyhdistyksen, jonka tarkoituksena oli järjestää kaupungin köyhille naisille töitä kehittämällä kotiteollisuutta. Yhdistyksen tärkein tehtävä oli ylläpitää varattomien tyttöjen koulua. Koulu ehti toimia 30 vuotta ennen kuin se sulautettiin uuteen koululaitokseen. Fredrika oli myös ensimmäinen suomalainen kirjailija, joka pohti naisen asemaa kodissa ja yhteiskunnassa kirjallisessa tuotannossaan.

Museokierroksen jälkeen museon opas Lisbeth Nymark tutustutti ryhmän vielä vanhan Porvoon nähtävyyksiin ’Porvoon kolmannella kielellä’ eli saksaksi.  Saksan kielen Porvooseen olivat tuoneet saksalaiset kauppiaat jo 1600- ja 1700-luvuilla.

HSSY Q-teatterissa 3.4.2007

Hitlerin kellonsoittaja säväytti

 Amerikkalaisen Ronald Harwoodin näytelmää Hitlerin kellonsoittaja on esitetty täysille katsomoille Q-teatterissa jo pitkään. Saksan lähimenneisyyteen sijoittuva aihe – maineikkaan kapellimestari Wilhelm Furtwänglerin ”denatsifikaatio”-kuulustelu sodan päätyttyä – avaa riipaisevia näkymiä taiteen ja politiikan vuorovaikutukseen.

Tieto Taru Mäkelän kiinnostavasta ohjauksesta ja näyttelijöiden hienosta työstä oli levinnyt (pääosissa Kalle Holmberg ja Tommi Korpela), ei siis ihme, että Helsingin yhdistyksen ennakkoon varaama 22 pääsylipun kiintiö meni kuin kuumille kiville.

Ennen näytöstä nautittiin kuohuviini-lasilliset ja kuultiin yhdistyksen puheenjohtajan Christian Heydemannin lyhyt johdatus maestro Furtwänglerin (1886 – 1954) elämään Hitlerin Saksassa. Saatiin ikään kuin ”kasvot” ja identiteetti miehelle, jota amerikkalainen majuri rienasi ja piinasi välittämättä vähääkään tämän taiteellisesta painoarvosta tai edes tuntematta sitä.

Tutustuimme Presidentinlinnaan

Viisikymmentäneljä HSSYläistä vieraili Presidentinlinnassa 14.02.2007 ja sai kuulla kiinnostavaa tietoa entisen kauppias J.H. Heidenstrauchin aikanaan rakennuttamasta palatsista. Moni yllättyi, kun salit ovat todellisuudessa pienempiä kuin miltä ne itsenäisyyspäivänä televisiossa näyttävät. Mikä suolakauppiaalle ja laivanvarustajalle 1800-luvun alussa riitti ”omakotitaloksi” oli myöhemmin Venäjän keisarin residenssiksi liian vaatimaton. Niinpä arkkitehti C.L. Engel pestattiin rakennusta laajentamaan. Vuodesta 1921 talo on ollut Suomen presidenttien virka-asunto ja edustuskäytössä.

Alaaf! ja Helau!

Soitto soi ja nauru raikui, kun kolmisenkymmentä HSSY:n jäsentä vieraineen vietti ”viidettä vuodenaikaa” karnevaali-kantapöydässä ravintola Zinnkellerissä helmikuun ensimmäisenä torstaina. Meno on ehkä riehakkaampaa Reinin varrella, mutta tunnelma oli katossa myös Helsingin Kruunuhaassa jossa syötiin possua ja juotiin saksalaista olutta. Ravintolan kutsuma musikantti viihdytti taustalla lähes tauotta.

Retki suljetulle saarelle

Vuoden ensimmäinen hellepäivä hemmotteli HSSY:n 25 kevätretkeläisiä toukokuun kuudentena, kun pääsimme Puolustusvoimien vieraina Suomenlahden Kuivasaareen, joka sijaitsee kahdeksan kilometriä Helsingistä suoraan etelään. Linnakesaareen ei ilman lupaa ole menemistä. Saaressa on lukuisia tykkejä, ja vaikuttavin nähtävyys on vielä toimintakykyinen jättikokoinen 12-tuumainen kaksoistykkitorni. Myös saaren flora ja fauna ovat jännittävä kokemus. Vesilinnut näyttävät ottaneen linnakkeen haltuunsa, ja kasvistossa tavataan harvinainen kukkalaji, joka muutoin viihtyy vain Huippuvuorilla. Rannikkotykistön alus hoiti kuljetuksemme Katajanokan rannasta saareen ja takaisin. Hieno reissu.

Saksalaisessa ”kokkikoulussa”

Himmel Himmel und Erde, Königsberger Klopse, Goethe-Kartoffelsalat ja Rote Grütze. Näitä saksalaisia arkiherkkuja opeteltiin valmistamaan saksalaisen seurakunnan tiloissa huhtikuun alussa.  HSSY:n ruokakurssilla oli pitkälle toistakymmentä osallistujaa, pääkokkeina päsmäsivät Pirjo Hirvonen sekä Irma ja Christian Heydemann.

Monta kokkia tekee huonoa soppaa? Ei pidä paikkaansa! Kun  kurssin päätteeksi kävimme pöytään työmme tuloksia maistelemaan, ei ollut muuta vikaa kuin että mielellään olisi  syönyt lisää. Osallistujia ilmaantui enemmän kuin ilmoittautuneita, joten aineksien määrään ei ollut osattu varautua.  Saimi Ja Teuvo Paakkari viihdyttivät meitä pianonsoitolla ja laululla ohjelmassaan nostalgisia 30-luvun slaagereita.